Jos vielä elettäisiin 1800-luvulla, niin japanilainen kauneusihanne oli tuohon aikaan hiilenmustat hampaat. Se on aika poikkeavaa, sillä nykyään ihannoidaan enemmän sitä, että hampaat ovat mieluummin puhtaanvalkoiset, suorat ja tasaisessa rivissä, jos voisi sanoa, niin täydelliset. Mutta mustat hampaat ovat olleet aikansa suurinta huutoa ja niitä on nähty myös paljon taiteessa. Miksi japanilaiset aikanaan luopuivat ihanteesta? Onko se länsimaisuuden syytä? Perehdytään hiukan, mitään muistiin hampaisiin liittyi.
Haiseva tahna teki mustat hampaat
Jonkin verran japanilaisessa taiteessa ollaan nähty kuvia, jossa naisella on mustat hampaat. Vaikka se oli aikansa ihanne, mustasta tahnasta ei ainakaan tullut mitään hyvää tuoksua. Se saatiin aikaan, kun ohuita metallilastuja liuotettiin viinietikan kanssa. Sen jälkeen siihen lisättiin teelehtiä sekä tietyistä pähkinöistä tehtyä jauhetta.
Kun seos oli valmis, se oli paksua, erittäin mustaa tahnaa. Tällä tahnalla hyvin moni japanilainen nainen viimeisteli hampaansa. Luulisi, että siinä myös suusta höyrysi melkoinen tuoksu, mutta miehet ihailivat tuon ajan muistia hampaita.
Lopulta kiille muuttui mustaksi, kun tahnaa oli levitetty hampaisiin useamman kerran viikossa. Tuloksena oli lopuksi kiiltävän mustat hampaat. Usein hampaat myös mädännytettiin, joten tuolloin olisi ollut tarpeen etsiä ‘tekohampaat hinta kunnallinen’ -haulla apua purukaluston parantamiseen. Musta tahna peitti myös ientulehdukset sekä reiät.
Mustaus koristi myös geishoja
Japanilaisessa kulttuurissa geishat ovat aina olleet viihdyttäjiä. Joten muoti tarttui myös heihin ja he viihdyttivät vieraita hymyillen vienosti mustalla hammasrivistöllä. Tuohon aikaan se teki syvän vaikutuksen ja musta väri peitti kellastuneet tai keskenään eriväriset hampaat.
Kuten tiedetään, geishojen kasvot oli värjätty aina valkoiseksi, olisivat eriväriset sekä kellertävät hampaat näyttäneen huomattavasti pahemmalta kuin mustat hampaat. Kontrastin koettiin olevan enemmän vieraiden mieleen kuin valkoiset hampaat tai kellastunut purukalusto.
Tosin japanilaiset ovat aina ihannoineet mustaa väriä ja siksi siellä arvostetaan myös mustia hiuksia sekä kulmakarvoja. Joten hampaiden väri tuli tätä samaa värien skaala vai pitäisikö tässä kohtaa sanoa mustan sävyistä skaalaa.
Mustat hampaat mahdollistivat avioliiton
Taustalla oli myös sellainen seikka, että aikanaan alemmissa yhteiskuntaluokissa nuorilla naisilla mustat hampaat tarkoittivat parempaa mahdollisuutta avioitumiseen. Tämä johti luonnollisesti myös siihen, että myös prostituoidut alkoivat käyttää samaa mustaamismenetelmää.
Sellaiset naiset, jotka olivat jo naimisissa, käyttivät mustausta sen vuoksi, että he uskaltautuivat paremmin julkisille paikoille. Historia kertoo, että musta värinä symboloi myös uskollisuutta sekä kunniallisuutta. Se oli siksi luonnollinen aviovaimon valinta.
Mustaus ei jäänyt pelkästään naisten tekemäksi vaan sitä käyttivät myös samurait. Napa Galleria etsi tästä aiheesta tietoa ja taustalla ei ollut halu herättää vastakkaisen sukupuolen kiinnostusta vaan osoittaa päällikölle olevansa lojaali ja uskollinen.
Länsimaiset ja mustat hampaat
Länsimaissa on aina ihannoitu sitä, että hampaat ovat puhtaan valkoiset, sillä se kertoo hyvästä suuhygieniasta. Kun näitä mustia hampaita nähtiin japanilaisilla 1800-luvun jälkipuoliskolla, se kauhistutti ja herätti ihmetystä eli miten nainen voi tehdä itsestään niin luotaantyöntävän.
Ei siis ollut ihme, että mustat hampaat herättivät syvää inhoa ja katse oli pakko kääntää toisaalle. Jossakin vaiheessa 1800-luvun loppupuolella länsimaalainen vaikutus alkoi näkyä yhä selvemmin Japanissa ja hampaiden mustaaminen alkoi väistyä kulttuurista kokonaan.
Nykyään mustia hampaita ei juurikaan enää näe. Jos niitä on näkyvissä, niin niitä ei itsetehdyllä tahnalla enää värjätä. Nykyään siihen käyttöön on huomattavasti nopeammat tavat sekä aineet. Tänään ihannoidaan valkoista hammasriviä, joka on voitu saada suoraksi ja tasaiseksi erilaisilla kirurgisilla toimenpiteillä.