Taidegrafiikka on monelle tuttu näyttelyistä ja kodin seiniltä, mutta sen tekniikat ja merkinnät voivat jäädä hämäriksi. Grafiikassa teos ei synny suoraan paperille, vaan taiteilija valmistaa ensin laatan, jolta kuva vedostetaan. Samasta laatasta voidaan ottaa useita vedoksia, ja jokainen niistä on alkuperäinen taideteos.
Grafiikan tekeminen on pitkä prosessi luonnoksesta valmiiseen vedokseen, samaan tapaan kuin muissakin taiteilijoiden työprosesseissa. Tässä artikkelissa käymme läpi grafiikan päätekniikat ja sen, mitä vedoksen reunaan merkityt numerot ja lyhenteet tarkoittavat.
Kohopaino: puupiirros ja linoleikkaus
Kohopainossa taiteilija kaivertaa laatasta pois ne kohdat, joiden halutaan jäävän vedoksessa valkoisiksi. Väri telataan koholle jääneille pinnoille, ja kuva painetaan paperille. Puupiirros on yksi vanhimmista grafiikan tekniikoista, ja sille ovat tyypillisiä voimakkaat kontrastit ja puun syiden jäljet. Linoleikkaus toimii samalla periaatteella, mutta pehmeämpi materiaali mahdollistaa vapaamman viivan.
Syväpaino: etsaus, kuivaneula ja akvatinta
Syväpainossa kuva muodostuu laattaan, yleensä metalliin, kaiverretuista tai syövytetyistä uurteista. Väri hierotaan uurteisiin, pinta pyyhitään puhtaaksi ja vedos otetaan prässillä kostutetulle paperille. Etsauksessa viivat syövytetään hapolla, kuivaneulassa ne raaputetaan suoraan laattaan terävällä neulalla, ja akvatintalla saadaan aikaan sävypintoja. Syväpainovedoksen tunnistaa usein laatan reunan painaumasta paperissa.
Litografia ja serigrafia
Litografia eli kivipaino perustuu siihen, että rasva ja vesi hylkivät toisiaan. Taiteilija piirtää kuvan rasvaisella aineella kivelle tai metallilevylle, ja painoväri tarttuu vain piirrettyihin kohtiin. Tekniikka sallii hyvin piirustusmaisen jäljen.
Serigrafiassa eli silkkipainossa väri painetaan seulakankaan läpi, josta osa on peitetty. Jokaiselle värille valmistetaan yleensä oma seula, ja tekniikalla saa aikaan kirkkaita ja tasaisia väripintoja. Serigrafia tuli laajasti tunnetuksi pop-taiteen myötä.
Mitä vedoksen merkinnät kertovat?
Taidegrafiikan vedokset signeerataan yleensä lyijykynällä kuva-alan alapuolelle. Tavallisesti vasemmassa reunassa on vedoksen numero, keskellä teoksen nimi ja oikealla taiteilijan nimikirjoitus ja vuosiluku.
Merkintä 12/50 tarkoittaa, että kyseessä on vedos numero 12 viidenkymmenen vedoksen painoksesta. Painoksen koko kertoo siis, kuinka monta numeroitua vedosta teoksesta on otettu. Lisäksi voi löytyä merkintöjä kuten t.v. eli taiteilijan vedos tai koevedos, jolla taiteilija on tarkastellut työn vaihetta ennen varsinaista painosta.
Grafiikka on monelle luonteva tapa aloittaa oma taidekokoelma. Jos harkitset vedoksen hankkimista, lue myös vinkkimme siitä, miten valitset taideteoksen kotiin.
Kun seuraavan kerran katsot grafiikan vedosta näyttelyssä, kurkista myös paperin reunaan. Pienet lyijykynämerkinnät ja laatan painauma kertovat teoksen synnystä yllättävän paljon.
